Lyhytterapeuttista työn tukea käytetään…
…kun kuormittuminen näyttää johtavan tai se on jo edennyt loppuunpalamiseen ja uupumuksen oireet eivät ole vakavia psyykkisiä ongelmia. Epävarmoissa rajatapauksissa vakavan ja ei vakavan oireen välillä on syytä pyytää tilanteesta ja tuen muodoista lääkärin arvio.
Lisäksi lyhytterapeuttinen työn tuki voi olla tarpeen myös silloin, kun (työ)elämässä on työtä vaikeuttava äkillinen tai pitkäaikainen kriisi. Mikäli kriisi koskee työyhteisössä useampia ihmisiä, yksilöllistä kriisitukea ei suositella ainoana toimenpiteenä, vaan sen lisäksi on tarjottava tuki koko työyhteisölle. Sama periaate pätee yksityiselämässä, perheessä, harrastuspiirissä jne.. Molemmissa yhteisöllisen tuen lisäksi henkilö hyötyy usein myös lyhytaikaisesta yksilöllisestä kriisituesta.
Lyhytterapeuttiseen työn tukeen kuuluu…
…5-10-20 käyntikertaa. Kertojen määrä suunnitellaan tarpeiden mukaan alkukartoituksessa ja neuvottelussa työnantajan edustajan kanssa. Alkukäynnit ovat lyhyin väliajoin ja viimeiset käynnit harvennetuin välein seurantakäynteinä. Prosessi kestää 3-12 kuukautta.
Ensimmäisillä kerroilla on tilannekartoitus. Alkukeskusteluiden (1-3 krt) jälkeen työntekijä päättää yhdessä työnohjaajan kanssa, mihin haasteisiin erityisesti kohdistetaan huomio ja muotoillaan työskentelyn tavoitteet.
Työskentelyn tuloksena työntekijälle syntyy käsitys, minkä asioiden yhdistelmänä ylivoimainen stressitila juuri hänelle syntyy ja millä keinoilla hän voi vaikuttaa hyvinvointiinsa. Työskentelyssä keskustellaan sekä työ- että yksityiselämästä niin, että työntekijä kehittyy stressinsä havainnoijana. Tarpeiden mukaan käytetään itsehavainnoinnin tukena kirjallista materiaalia ja välityöskentelyä.
Jaksamisen ja uupumisen tarina on yksilöllinen. Tutkiminen suuntautuu sekä persoonallisiin tekijöihin että ammatillisiin haasteisiin. Prosessissa luodaan kuva stressin kehittymisestä ja siitä, mitkä voimavarat työntekijällä on käytettävissään palautumisessa ja stressin ehkäisyssä tulevaisuudessa.
Prosessin lopussa käydään keskustelu esimiehen kanssa siitä, mihin on päädytty ja puhutaan mahdollisista työn tekemisen muutoksista.
Hyvin usein yksilön uupumuksen taustalla ovat työyhteisölliset tekijät. Johto vastaa työyhteisön hyvinvointiin vaikuttamisesta ja valitsee sitä tukevat toiminnot.